Makkaramaha täällä hei. Otin äsken lähtötilanne-kuvia, ja voi herra isä. Reiteni ovat pylväät ja selässä on ylimääräiset ulokkeet. Peppu ei ole kiinteää nähnytkään, vaan roikkuu kantapäiden lähellä ja tursuaa joka suuntaan. Mahaani on jostain ilmestynyt muhkuroita ja makkaroita, joita ei siinä ennen ollut. En ole tajunnutkaan, miten ällöttävältä näytän.
On niin helppo huijata itseään ja ajatella, että "no kun mä nyt vaan olen vähän turvoksissa" tai "en syö huomenna niin paljoa ja olen taas ennallani". Paskan marjat. Helppohan se on laihistaa ja siristää silmiä. Totuutta on todella vaikea katsoa silmiin. En millään haluaisi myöntää itselleni, että kiloja on kertynyt.
Söin tänään melko terveellisesti, mutta ei tällä menolla laihdu. Huomenna on tapahduttava iso pudotus kaloreissa. Tänään niitä kertyi n. 1700. Harrastamani liikunnan määrään verrattuna se on ihan liikaa. Olen nyt ollut kuukauden kipeä, enkä ole päässyt kunnolla liikkumaan. Kuljen kyllä koulumatkat pyörällä tai kävellen, mutta siihen se sitten jääkin. En halua lähteä harrastamaan liikuntaa puolikuntoisena, joten nyt täytyy panostaa ruokavalioon. Jossain vaiheessa on toki lihastakin saatava, jotta menisivät muodot kohdilleen. Piukka peppu haaveissa. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti